Turvallisesti jäällä
Luistelu on vertaansa vailla oleva tapa liikkua luonnonjäillä ja nauttia talvisten vesistöjemme tarjoamista retkielämyksistä. Luistelukausi alkaa yleensä lokakuun lopulla ja kestää lähes vappuun. Luistelu luonnonjäällä on kasvattanut viime vuonna suosiotaan ja harrastajamäärä on lähes nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Suomen Uima- ja Hengepelastusliitto (SUH) on julkaissut oppaan turvallisesta jäällä liikkumisesta. Oppaasta löydät vinkit jäällä liikkujan varusteisiin, ohjeet itsesi ja toisen pelastamiseen jäistä sekä paljon tietoa jään kestävyydestä.
Muista nämä asiat ennen jäälle menoa:
- Varmistu jään paksuudesta
- Opettele tunnistamaan vaaranpaikat
- Varustaudu oikein
- Opettele naskalien käyttö
- Ota aina kaveri mukaan.
Opeta edellä mainitut asiat myös lapsille.
Luistelu sopii lähes kaikille. Laji ei kuormita niveliä, kuten esimerkiksi juoksu. Pidemmille retkille ja haastaviin olosuhteisiin tarvitaan kuitenkin hyvä peruskunto ja luistelutaito. Luonnonjäällä turvallisuusasiat ja hyvä varustus ovat tärkeitä. Jäänaskalit, reppu, jossa on ilmatiiviissä pussissa varavaatteita, jääsauva ja heittoköysi kuuluvat retkivarusteisiin. Vauhdin hurman takaavat pitkäteräiset retkiluistimet, jotka voi kiinnittää tukeviin kenkiin tai monoihin. Tämä mahdollistaa helpon ja nopean siirtymisen apostolin kyytiin silloin, kun ei voi edetä luistellen. Jäällä kiidetään aina turvallisesti ryhmässä.
SUH: Jääturvallisuuswebinaari
Sisältö:
- 2.25: SUH hukkumistilastot
- 8.50: Hukkumiset jäihin vajoamisen seurauksena
- 15.05: Jään ominaisuudet, kantokyky ja vaaranpaikat
- 50.55: Varustus, pelastautuminen ja pelastaminen
- 1.12.40: Hypotermia ja kylmäsokki 1.32.10: kylmäuinti
- 1.49.30: Q & A kysymysosio
Miten jää muodostuu, mitä on teräsjää, milloin jää kantaa, miten varaudut ja varustaudut oikeaoppisesti jäälle, miten tunnistat vaaranpaikat, miten pelastaudut ja pelastat jäistä, mitä tarkoittaa kylmäsokki ja hypotermia, mitkä ovat kylmäuinnin fysiologiset vasteet sekä paljon muuta. Jääturvallisuus -webinaarin asiantuntijavieraiksi saapuivat Suomen johtavat jääturvallisuusasiantuntijat: Vartiolentolaivueen pintapelastaja, ensihoitaja ja SUH:n kouluttaja Sami Ollila, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio, Suomen Ladun kylmäekspertti, SUH:n kouluttaja ja hallituksen puheenjohtaja Jukka Rantala sekä SUH:n hengenpelastussektorin koulutussuunnittelija Anne Hiltunen.
SUH: Jääturvallisuuswebinaari (video)
Lähde: YouTube. Kesto: 2 tuntia ja 8 minuuttia
Liiku turvallisesti jäällä: Näin pelastat jäihin pudonneen
Syksyisen teräsjään on oltava koko alueella vähintään viiden sentin vahvuista, ennen kuin se kantaa ihmisen. Jään kantavuuden lisäksi jääpinnan laatu kiinnostaa retkiluistelijaa. Talven aikana jäälle sataa vettä, räntää ja lunta, jotka karhentavat lämpötilavaihteluiden kanssa pinnan röpelöiseksi ja hankalaksi luistella. Lumi ei ole välttämättä este, jos jää sen alla on hyvässä kunnossa, eikä lumipeite ole liian paksu tai kova. Parasta pintaa on uusi jää, joten kauden alku on usein luistelijoiden suosikkiaikaa. Merellä uutta jäätä voi syntyä kauden loppuun saakka.
.jpg)
Syysjää
Vesistöt jäätyvät tavallisesti tyynenä ja selkeänä syysyönä pintaveden lämpötilan ollessa alle nollan. Pienet ja matalat vedet jäätyvät aiemmin kuin suuret ja syvät. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet ja lahdenpoukamat. Viimeisenä jäätyvät ulapat ja virtaavat vedet.
Alussa jäätä muodostuu epätasaisesti. Tyynellä säällä, veden edelleen kylmetessä, jää voi paksuuntua noin 2,5 millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Jään muodostuessa suoraan vedestä se on kirkasta ja vahvaa teräsjäätä. Kantokyky mitataankin aina teräsjään mukaan. Viisi senttimetriä virheetöntä teräsjäätä voi kantaa yksinkulkevan ihmisen. Jäälle kannattaa kuitenkin ottaa aina kaveri mukaan ja on suositeltavaa mennä vasta, kun teräsjäätä on 10 senttimetrin paksuisesti.
Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä. Kohvajää on syntynyt lumen ja sohjon jäätyessä. Sen kantavuuteen ei voi luottaa. Puikkojää on onkaloista kevätjäätä ja sen päälle astuminen on kuin kasa mehupillejä. Puolen metrin paksuisesta puikkojäästä voi tippua varoittamatta läpi.
Kevätjää
Kevään lämmössä jäähän muodostuu pystysuoria onkaloita, jotka tekevät jäästä erittäin arvaamattoman. Varmoja kantavuuslukuja ei sen vuoksi voida antaa. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena: niin kutsuttu puikkoontunut jää, on kuin astuisi juomapillien päälle. Se on korkeaa, mutta ei kestävää.
Jäätä heikentäviä seikkoja
Tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä säällä syntynyt. Merijää on hauraampaa kuin makean veden jää. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Myös lumi hidastaa jään paksuuskasvua. Runsas lumi voi painaa jään vedenpinnan alapuolelle.
Halkeamista jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka jäätyy kohvaksi. Huokoisen ja hauraan kohvajään kantavuus on vain noin puolet vahvan teräsjään kantokyvystä. Lämpötilavaihtelu jään alapinnan ja yläpinnan välillä kutistaa jäätä ja repii siihen railoja. Niihin noussut ja jäätynyt vesi estää sään lämmetessä jäätelien yhteenpainumisen.
Vaaranpaikat
Veden virtauksen vuoksi jääalueen vaaranpaikkoja ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.
Sillat, laiturit ja jäässä makaavat alukset sitovat lämpöä sekä synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jäätä niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin.
Laivaväylien, halkeamien ja avantojen kohdalla jään kantavuus on heikentynyt. Kaislat taas tekevät jäästä seulan ja samalla hauraan. Rikkoutuman kohdalle kinostuva lumi ohentaa jäätä ja voi joskus jopa sulattaa sen kokonaan.
Suomen vesistöjen jäätyminen kasvattaa hyvinä pakkastalvina talviliikunta-aluetta kymmenillä tuhansilla neliökilometreillä. Jää helpottaa liikkumista ja lyhentää kulkutietä monissa osissa maata. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein.
Tilastokeskuksen mukaan on jäihin vajoamisen seurauksena menehtynyt 120 ihmistä vuosina 2010-2017. Jäihin vajoaminen on aina yllättävä ja vaarallinen tilanne. Kylmään veteen tottumattomalle saattaa avantoon putoaminen olla kohtalokasta kylmäsokin vuoksi. Pahimmassa tapauksessa kylmäsokki lamaannuttaa jäihin vajonneen henkilön toiminnan ja seurauksena on vajoaminen avannon reunalta pohjaan, ellei veteen joutunut ole varustautunut kelluntapukineilla.
Tekstit: Suomen Latu ry